KUVA: MAIJA VOUTILA Tiitu istuu Tonin mopon kyydissä tyynenä ja kokeneena.

Tiitu saa Tonilta tuulista kyytiä

Rakas päiväkirja! Naapurissa elelee hauska vanha rouva Tiitu, jonka luona käyn aina silloin tällöin vieraisilla. Yleensä vierailut tapahtuvat siten, että tarkkailen kiltisti omalta pihaltani, näkyykö naapurissa jotain elämää. Kun Tiitu tai isäntäväki sitten puuhastelee takapihalla, syöksyn heidän luokseen enkä kuuntele omien ihmisten ”Iiris, tänne!” -huutoja yhtään.

Olemme Tiitun kanssa jo aika tuttuja, ja melkein aina käyn myös sisällä hänen luonaan. Sisälle mennessä minua kiinnostaa eniten hänen ruokakuppinsa, jossa tavallisesti on paljon parempaa ruokaa kuin omassani.

Tässä vaiheessa ihmiset ovat aika kiinnostuneita mitä tapahtuu, sillä me koirat saatamme olla aika omistushaluisia ruuistamme. Kerran tuijotimme Tiitun kanssa toisiamme silmiin aika kauan, mutta sitten mamma huusi minut pois.

Mopon kyydissä: Tiitu nautiskelee harva se päivä hassun näköisestä kyydistä. Hän istuu Tonin edessä mopon istuimella, katselee maisemia ja antaa tuulen tuivertaa turkissaan.

Ihmisiä naurattaa, kun he näkevät Tonin ja Tiitun ajelevan pihatiellä, sillä Tiitu näyttää todella nauttivan olostaan. Hän osaa myös heti laittaa takatassut sillä tavoin, ettei tipu kyydistä.

Minäkin kokeilin: Tietenkin ihmiset sitten nostivat minutkin mopon kyytiin. Minä olin hetken aikaa ihan kuljettajan näköinen, sillä nostin etutassut etutangolle. Mutta kyytiä en vielä saanut, en tiedä mitä olisin siitä tuumannut.

Tuskin tuo mopokyyti olisi minua säikäyttänyt, sillä pienenä tyttösenä matkustin mamman ja papan kanssa pyöränkorissa. Silloinkin nostin etutassut korin reunalle ja katselin maisemia hyvin itsevarman näköisesti.

maija.voutila@ keskisuomalainen.fi